tänään psykologi.. ärsyttää että olen tavallaan hermostunut.. ei minun pidä hänelle päteä.. yritän valmistella ikäänkuin puhetta.. aloitus, keskiosa ja loppu.. naurettavan tyhjänpäiväistä.. pelkään että inhoan häntä siellä istuessani.. koen että hänellä on jotain valtaa ylitseni enkä pidä siitä.. pitäisi olla koulussa.. ajattelin lintsata hieman.. nyt ei väsytä niin.. ostin lomalla helsingistä miesten raitapaidan.. haluaisin näyttää androgyyniltä.. laimentaa näennäisen pyrkimyksen naiselliseen seksuaalisuuteen koska se nähdään miehiin kohdistuvana ja halveksin ajatusta.. en haluaisi piiloutua jonkun roolin taakse.. peittää itseni.. ottaa osan joka ei ole minä vaan peilaa maailman asenteita ja oletuksia.. en haluaisi haluta miellyttää itseni kustannuksella. kait tavallaan haluan piilottaa seksuaalisuuteni myös muodostaakseni kuoren.. mutta pyrin omanlaiseen muodikkuuteen joten en voi ainakaan itse tyytyä johonkin joka on rumaa omasta melestäni.. äitini ymmärrys juuri ja juuri riitti paitaa ostettaessa.. en tiedä mitä hänen silmissään näkyvä pelon häivähdys koski.. mahdollista sekoamistani..haluani pois söpöydestä ja viehättävyydestä..sukupuoliroolien rajojen ylittämistä joka saattoi merkitä jotain myös seksuaalisuudestani?.. rakastan äitiäni ja kyllä hän hyväksyy kaiken mitä teen tai olen.. ei mitään epäilyksiä.. olen kait kumminkin hieman irtautumassa hänestä ja se on vaikeaa...