On paha olo niin monilla eri tavoilla.. itkin äänettömästi paluumatkan kaksi ensimmäistä tuntia, loput menivät epätodellisessa horroksessa. Kun kävelin asemalta, en pystynyt uskomaan itseäni, olin oikeasti palannut tänne, itken. Helsingissä olin onnellinen. Nyt ymmärrän, että olen masentunut (olen niellyt lääkkeeni, jotka vaikuttavat ehkä parin viikon päästä), mutta en silti pidä tästä kaupungista, olen eksynyt. En halua palata kotiin. Kuten mainitsin, vihaisin sitä. Mitä helvettiä teen?